{"id":374,"date":"2025-06-09T19:39:19","date_gmt":"2025-06-09T19:39:19","guid":{"rendered":"https:\/\/www.luonnonrytmissa.fi\/?p=374"},"modified":"2025-06-10T12:29:10","modified_gmt":"2025-06-10T12:29:10","slug":"neurovahemmiston-kokema-kohtaamattomuus-terveydenhuollossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.luonnonrytmissa.fi\/index.php\/2025\/06\/09\/neurovahemmiston-kokema-kohtaamattomuus-terveydenhuollossa\/","title":{"rendered":"Neurov\u00e4hemmist\u00f6n kokema kohtaamattomuus terveydenhuollossa"},"content":{"rendered":"\n

T\u00e4n\u00e4\u00e4n mieleeni nousi viel\u00e4 toinenkin t\u00e4rke\u00e4 aihe, josta koen tarvetta kirjoittaa. Nimitt\u00e4in neurov\u00e4hemmist\u00f6n kokema kohtaamattomuus terveydenhuollossa. T\u00e4m\u00e4 on ollut aihe joka on mietitytt\u00e4nyt minua usein. <\/p>\n\n\n\n

Ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 kohtaamattomuus, jota monet potilasryhm\u00e4t terveydenhuollossa kokevat.<\/p>\n\n\n\n

Valitettavan yleinen kokemus etenkin neurov\u00e4hemmist\u00f6\u00f6n kuuluvien keskuudessa vaikuttaisi olevan se, etteiv\u00e4t he koe, ett\u00e4 heid\u00e4n haasteitaan ymm\u00e4rrett\u00e4isiin riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tasolla terveydenhuollossa. Edes psykiatriassa, jonne hyvin monet heist\u00e4 usein ohjautuvat.<\/p>\n\n\n\n

Samankaltainen koettu ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys voi s\u00e4vytt\u00e4\u00e4 neurov\u00e4hemmist\u00f6n henkil\u00f6iden arkea ja el\u00e4m\u00e4\u00e4 niin arjessa, ihmissuhteissa, ty\u00f6- ja opiskeluel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kuin yhteiskunnallisessa keskustelussa ja yhteiskunnallisissa asenteissa ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Tokikaan ei voi yleist\u00e4\u00e4, sill\u00e4 kaikki eiv\u00e4t koe asioita samoin. Minulle muodostuneen k\u00e4sityksen mukaan hyvin moni neurov\u00e4hemmist\u00f6\u00f6n kuuluvaa kuitenkin kuvaa kokemuksiaan melko samankaltaisesti.<\/p>\n\n\n\n

Se miksei terveydenhuollossa kyet\u00e4 vastaamaan neurov\u00e4hemmist\u00f6n tarpeisiin johtuu varmasti monista tekij\u00f6ist\u00e4. Sellaisia ovat muun muassa koulutuksen ja syvemm\u00e4n ymm\u00e4rryksen puute neuromoninaisuudesta, systeemiset esteet ja resurssipula, psykiatrian historia ja diagnoosij\u00e4rjestelm\u00e4t, haastel\u00e4ht\u00f6inen n\u00e4k\u00f6kulma sek\u00e4 hoidettavuus- ja normatiivisuusajattelu.<\/p>\n\n\n\n

Psykiatria (ja terveydenhuolto) on pitk\u00e4\u00e4n nojannut diagnostisiin luokituksiin, jotka on rakennettu pitk\u00e4lti oireiden, ei yksil\u00f6n kokonaisvaltaisen kokemuksen tai neuropsykologisen profiilin pohjalta. T\u00e4m\u00e4 voi johtaa siihen, ett\u00e4 neuroep\u00e4tyypilliset piirteet tulkitaan toissijaisesti tai jopa t\u00e4ysin virheellisesti. Esimerkiksi autistiset piirteet saatetaan tulkita persoonallisuush\u00e4iri\u00f6in\u00e4, masennuksena tai sosiaalisena ahdistuksena.<\/p>\n\n\n\n

On todettava, ett\u00e4 ne eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n poissulje toisiaan. Ja terveydenhuollon ammattihenkil\u00f6 (eli psykiatri) on oman alansa ammattilainen. <\/p>\n\n\n\n

Usein neurov\u00e4hemmist\u00f6\u00f6n kuuluvilla on diagnosoitu v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yksi liit\u00e4nn\u00e4inen kuten yleistynyt ahdistuneisuush\u00e4iri\u00f6 tai toistuva masennus. Joillekin diagnooseja ehtii kerty\u00e4 iso liuta ennen kuin ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kyse onkin pohjimmiltaan esimerkiksi autismin kirjosta.<\/p>\n\n\n\n

Koulutuksen ja syv\u00e4llisemm\u00e4n ymm\u00e4rryksen puute on siis varsin yleinen vitsaus terveydenhuollossa. Kaikilla terveydenhuollon ammattilaisilla ei valitettavasti ole viel\u00e4 koulutusta ja\/tai syvemp\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 neuromoninaisuudesta. Monet ovat kouluttautuneet aikana, jolloin tietoisuus neuromoninaisuudesta on ollut vajaata ja hyvin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 kuitenkin johtaa valitettavan usein siihen, ettei neurov\u00e4hemmist\u00f6\u00f6n kuuluvien tarpeita ja haasteita tunnisteta tai ne sivuutetaan. Syvempi ymm\u00e4rrys ei mielest\u00e4ni kuitenkaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 muodostu pelk\u00e4st\u00e4 kirjaviisaudesta – se syntyy kokemuksen kautta. Sen vuoksi kokemusasiantuntijat ovat t\u00e4rkeit\u00e4 tietol\u00e4hteit\u00e4 my\u00f6s terveydenhuollon suuntaan paremman ymm\u00e4rryksen saavuttamiseksi.<\/p>\n\n\n\n

Terveydenhuollossa ja psykiatriassa voi toisinaan vallita my\u00f6s l\u00e4hestymistapa, jossa asiantuntija tiet\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n kuin potilas itse. T\u00e4m\u00e4 voi olla \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kuormittavaa ja raskasta sellaiselle (neurov\u00e4hemmist\u00f6\u00f6n kuuluvalle) henkil\u00f6lle, jolla on syv\u00e4llinen ja hyvin tarkka ymm\u00e4rrys omasta toiminnastaan, piireteist\u00e4\u00e4n, ”oireistaan” ja haasteistaan. Mik\u00e4li t\u00e4t\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 ei oteta vakavasti syntyy vahvasti kokemus siit\u00e4, ettei tule n\u00e4hdyksi eik\u00e4 ymm\u00e4rretyksi.<\/p>\n\n\n\n

Terveydenhuollossa ollaan usein kiinnostuneita siit\u00e4, miten oireita voidaan lievitt\u00e4\u00e4 ja\/tai hoitaa. Neuroep\u00e4tyypillisyyden ytimess\u00e4 on kuitenkin usein erilainen tapa kokea, olla ja ajatella \u2013 ei sairaus jota tulisi parantaa<\/em>. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kemysero voi aiheuttaa ristiriitaa jos hoidossa pyrit\u00e4\u00e4n ns. korjaamaan jotain sellaista, joka henkil\u00f6st\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n on h\u00e4nen olemuksensa.<\/p>\n\n\n\n

Virhediagnoosi johtaa usein v\u00e4\u00e4r\u00e4nlaiseen hoitomalliin – esimerkiksi l\u00e4\u00e4kehoitoon, terapiaan tai muuhun l\u00e4hestymistapaan, joka ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 aina tue neuroep\u00e4tyypillisyydest\u00e4 kumpuavia tarpeita. V\u00e4\u00e4r\u00e4nlaisesta hoidosta, v\u00e4\u00e4r\u00e4nlaisista tulkinnoista ja v\u00e4\u00e4rist\u00e4 diagnooseista voi synty\u00e4 lis\u00e4kuormitusta, joka pahimmillaan aiheuttaa lis\u00e4\u00e4 haasteita kuten uusia psyykkisi\u00e4 oireita (masennusta, ahdistusta, traumaattisia kokemuksia, dissosiaatioita tai ep\u00e4toivoa). N\u00e4m\u00e4 oireet saatetaan sitten taas diagnosoida uusina h\u00e4iri\u00f6in\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ja ennen kuin siell\u00e4 joku hermostuu niin kyll\u00e4 – moni neuroep\u00e4tyypillinen tarvitsee usein my\u00f6s itselleen <\/em>sopivaa l\u00e4\u00e4kehoitoa ja terapiaa.<\/p>\n\n\n\n

Mutta, mik\u00e4li henkil\u00f6 kokee tuleensa toistuvasti v\u00e4\u00e4rin arvioiduksi, virheellisesti tulkituksi tai leimaavasti kohdelluksi se murentaa h\u00e4nen luottamustaan hoitavaan tahoon. Voi synty\u00e4 vahva kokemus yhteydett\u00f6myydest\u00e4. Voi kokea, ettei jaksa selitt\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n, haluaa kenties mieluummin p\u00e4rj\u00e4t\u00e4 yksin. Se ei ole oikein, sill\u00e4 monelle kynnys hakea apua on ollut jo l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti kyllin korkealla. <\/p>\n\n\n\n

Terveydenhuollossa haasteeksi muodostuvat my\u00f6s systeemiset esteet sek\u00e4 resurssipula. Neurov\u00e4hemmist\u00f6\u00f6n kuuluvien tukeminen vaatisi usein aikaa, erikoistunutta osaamista sek\u00e4 yksil\u00f6llist\u00e4 kohtaamista, jota ei aina ole saatavilla j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4, joka toimii tehokkuuden ja protokollien mukaan. T\u00e4m\u00e4 tilanne on jonkinlaisessa murronvaiheessa. Yh\u00e4 useampi ammattilainen ja palveluj\u00e4rjestelm\u00e4 alkaa tunnistaa n\u00e4m\u00e4 haasteet. Muutos tapahtuu kuitenkin hitaasti.<\/p>\n\n\n\n

Sen vuoksi ihmisten kokemukset ovat t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa! Niiden avulla on mahdollista tuoda esiin ep\u00e4kohtia ja ravistella vanhoja rakenteita! Ihannemaailmassa yhteiskunnan rakenteiden pit\u00e4isi mukautua ihmisten moninaisuuteen \u2013 ei toisin p\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n

On toivottavaa, ett\u00e4 aivan jokainen voisi kokea tulevansa kohdatuksi, kuulluksi ja n\u00e4hdyksi omana itsen\u00e4\u00e4n niin omassa arjessaan l\u00e4heistens\u00e4 keskuudessa kuin sitten yhteiskunnan erilaisissa palveluj\u00e4rjestelmiss\u00e4kin. <\/p>\n\n\n\n

Olisi toivottavaa, ettei kenenk\u00e4\u00e4n tarvitsisi pinnistell\u00e4 uupumuksen keskell\u00e4 en\u00e4\u00e4 viimeisill\u00e4 voimillaan l\u00e4pi kuormittavia ja raskaita tutkimusprosesseja saadakseen edes jonkinlaista tukea, apua sek\u00e4 hartaasti kaipaamaansa validaatiota el\u00e4m\u00e4n aikaisille haasteilleen. <\/p>\n\n\n\n

Ihannemaailmassa tarvittavia tukitoimia ja mukautuksia olisi mahdollista saada ilman l\u00e4\u00e4k\u00e4rin todentamia diagnoosia ja\/tai kirjoittamia lausuntoja. Ihannemaailmassa tukitoimia, apua ja mukautuksia olisi mahdollista saada ilman \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen uuvuttavaa v\u00e4sytystaistelua, jossa yksil\u00f6 on usein heikoilla. Ihannemaailmassa kaikkien ei oletettaisi kykenev\u00e4n samaan, ihmisten moninaisuus olisi rikkaus ja voimavara. Ihannemaailmassa jokainen kyett\u00e4isiin my\u00f6s huomioimaan yksil\u00f6llisemmin. <\/p>\n\n\n\n

Sellaista ihannemaailmaa tuskin koskaan tulee mutta toivossa on hyv\u00e4 el\u00e4\u00e4 ja haaveilla voi aina. Toivo yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4n\u00e4\u00e4n mieleeni nousi viel\u00e4 toinenkin t\u00e4rke\u00e4 aihe, josta koen tarvetta kirjoittaa. Nimitt\u00e4in neurov\u00e4hemmist\u00f6n kokema kohtaamattomuus terveydenhuollossa. T\u00e4m\u00e4 on ollut aihe joka on mietitytt\u00e4nyt minua usein. Ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 kohtaamattomuus, jota monet potilasryhm\u00e4t terveydenhuollossa kokevat. Valitettavan yleinen kokemus etenkin neurov\u00e4hemmist\u00f6\u00f6n kuuluvien keskuudessa vaikuttaisi olevan se, etteiv\u00e4t he koe, ett\u00e4 heid\u00e4n haasteitaan ymm\u00e4rrett\u00e4isiin riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tasolla terveydenhuollossa. Edes psykiatriassa, jonne … <\/p>\n

Jatka lukemista ”Neurov\u00e4hemmist\u00f6n kokema kohtaamattomuus terveydenhuollossa”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4,13,1],"tags":[30,29,33,32],"class_list":["post-374","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-neuroepatyypillisyys","category-ajatuksia","category-uncategorized","tag-add","tag-adhd","tag-autismin-kirjo","tag-neuromoninaisuus"],"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.luonnonrytmissa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/374","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.luonnonrytmissa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.luonnonrytmissa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.luonnonrytmissa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.luonnonrytmissa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=374"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.luonnonrytmissa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/374\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":380,"href":"https:\/\/www.luonnonrytmissa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/374\/revisions\/380"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.luonnonrytmissa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=374"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.luonnonrytmissa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=374"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.luonnonrytmissa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=374"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}